Ammatillisen koulutuksen reformi

kirjasto
05.12.2017

Ammatillisen koulutuksen reformi

Ammatilliseen koulutukseen on tulossa vuoden 2018 alusta isoja muutoksia ja reformi onkin yksi hallitusohjelman kärkihankkeista. Keskeistä on yksi näyttöön perustuva ja osaamisen kerryttämistavasta riippumaton tapa suorittaa ammatillinen tutkinto. Puuttuvaa osaamista hankitaan ensisijaisesti työssä oppimalla ja tähän yritysten on syytä herätä. Reformi ei onnistu ilman meitä!


Reformin keskeinen ja todella erinomainen periaate on osaamisperustaisuus. Opintopolkusi rakennetaan jo kertyneen osaamisesi pohjalta henkilökohtaiseksi suunnitelmaksi opiskeluun. Jos osaat, näytä osaamisesi, niin teoriaopetusta tai työssäoppimisjaksoa ei tarvita. Tämä periaate mahdollistaa tutkintojen suorittamisen yksilöllisesti omaan taustatietämykseen ja -osaamiseen perustuen, sekä joustavat opintoajat ilman turhauttavia pakko-opintoja.

Reformissa on myös mielenkiintoista se, että ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö yhdenmukaistetaan. Käytännössä tämä tarkoittaa, että nuorten ja aikuisten koulutusten raja-aidat poistuvat. Nykyään nuorille ja aikuisille järjestetään ammatillista koulutusta erikseen. Jatkossa samoissa opetusryhmissä voi olla peruskoulunsa juuri päättäneitä nuoria ja jo työelämässä karaistuneita konkareita uutta uraa rakentamassa. Tästä saattaa osaksi kouluttajien arkea aiheutua mielenkiintoisia oppimisen yhteentörmäyksiä. Tämä ihan positiivisessa mielessä.

Reformin myötä työpaikoilla tapahtuvaa oppimista lisätään. Tämä ei onnistu ministeriötasolla pelkästään hallitusohjelman kärkihankkeena. Tähän tarvitaan mukaan yrityksiä, työssäoppimispaikkoja ja työpaikkaohjaajia. Yrityksille työssäoppijan sisäänoton kynnys tulee tehdä mahdollisimman matalaksi. Tavoitteet työssäoppimisjaksolle tulee pukea arkikielelle kankeiden tutkintovaatimusten ja osaamisperusteiden sijaan.

Yhtenä keskeisenä tekijänä tulee olemaan myös työssäoppijan ohjaus. Ilman ohjausta ja tukea oppija ajelehtii helposti työpaikalla kahvinkeittäjäksi tai jokapaikanhöyläksi tekemään toissijaisia hommia, eli ihan jotain muuta kuin hänen pitäisi. Ammatillisen koulutuksen järjestäjien tulee antaa työpaikkaohjaajille sopiva koulutuspaketti, joka sisältää keskeiset elementit ja tavoitteet työssäoppimisesta muistaen, että työpaikkaohjaajilla ei ole pedagogisia valmiuksia.

Paikallinen sanomalehti Karjalainen kirjoitti 24.11.2017, että ”Rakenteellisen työttömyyden yhtenä syynä pidetään sitä, että työelämän vaatimukset ovat kasvaneet eikä työttömien osaaminen enää riitä tarjolla oleviin tehtäviin.”

Varmaan osittain totta, mutta iso HÖH! Yhtenä keskeisenä haasteena itseasiassa on se, että kun oppija (tai oppijan oppilaitos tai vanhemmat) kysyy työssäoppimispaikkaa, niin yrityksen on äärimmäisen helppoa sanoa EI: ”Työssäoppijan ohjaus vie liikaa aikaa!”, ”On liian kiire, ei nyt!”, ”Hyöty yritykselle on liian pieni!”, ”Eikö siitä saa edes korvausta?”. Yrityksessä päättäjän asemassa oleva, KATSE PEILIIN! Työssäoppijan kautta saadaan omaan yritykseen juuri niitä osaajia, joiden on mahdollista oppia juuri sinun yrityksen työelämälle asettamia vaatimuksia. Rakenteellinen työttömyys on osaltaan meidän itse aiheuttamaa, ellemme anna nuorille ja varttuneemmillekin mahdollisuutta oppia uutta ja täyttää sitä kautta yrityksen resurssi- ja osaamisvajetta. Nyt on ensi vuodesta alkaen osaltasi mahdollisuus vaikuttaa siihen, että tehdään yhdessä uusia osaajia ja ettei ammatillisen koulutuksen reformi ei jää puolitiehen.

Miten ammatillisen koulutuksen reformissa onnistutaan, on suurelta osin kiinni myös meistä yrittäjistä ja yrityksistä. Annetaan reformille mahdollisuus!

Ammatillisen koulutuksen arki on lähellä meitä solenovolaisia. Olemme aktiivinen toimija kyseisellä sektorilla ja meillä on tarjolla ainoa pelkästään ammatillisen koulutuksen tarpeisiin suunniteltu ratkaisukokonaisuus – StudentaPlus.


Kimmo Tanskanen
Kimmo Tanskanen