Hyvä, paha työaika

Työaika-kello-stressi
23.04.2018

Hyvä, paha työaika

Digitalisaatio muutti työn. Digitalisaation ansiosta työtä voi jo nyt tehdä missä, milloin ja kenen kanssa tahansa. Digitalisaatio on poistanut työhön aiemmin sisältyneitä rajoitteita rikkoen myös perinteisen työajan käsitettä.


Työntekijöiden työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen on vaikeutunut, sillä taskustamme löytyvä älypuhelin tuo työelämän kiireet, sähköpostit ja äkilliset puhelut entistä enemmän myös vapaa-ajallemme. Paine olla tavoittavissa kasvaa jatkuvasti ja työstä irtautuminen päivän jälkeen vaikeutuu.

Työajasta käydään tällä hetkellä paljon keskustelua ja hallitus käsittelee eduskunnassa työaikalain uudistamista. Twitterissä keskustellaan muun muassa työajan lyhentämisestä ja asiantuntijoiden harmaasta työstä, maailmalla ohjaava trendi on työn tehokkuuden nostaminen ja työajan lyhentäminen.

Teemu Hankamäki toteaa, että Suomi pyörii osittain jo nyt asiantuntijoiden tekemällä harmaalla työllä. Mikäli asiantuntijatyö jää työaikalain ulkopuolelle, säännöllisen sovitun työajan päälle tehtävät ylityötunnit lisääntyisivät ja ”harmaa työ” kasvaisi entisestään.

Toivottavasti työaikalain uudistuksessa päästään kokonaisvaltaisesti toimivaan ratkaisuun, joka toimii myös vuonna 2020. Millä tavalla voimme sitten todentaa tehdyn työn tai saada johdolle tietoa siitä, miten paljon ”harmaata” työtä asiantuntijat tekevät?

Työajoissa joustaminen ja ”näkymätön työ” työajan jälkeen ovat vakiintuneet asiantuntijoiden keskuudessa. Asiakkaiden, kumppaneiden ja kollegoiden vaatimusten lisääntyessä asiantuntijat ja esimiehet joustavat aikatauluissa entistä enemmän ja työaika limittyy vapaa-ajan kanssa kerta toisensa jälkeen. Myös kansainvälistyvien markkinoiden aiheuttama lisääntyvä työmatkustaminen vähentää erityisesti myynnin ammattilaisten ja asiantuntijoiden vapaa-aikaa.

Toisaalta myyjän näkökulmasta työaikaa ei erikseen ole. Myyjän ajankäyttö tosin on suhteellisen vapaata ja työn tulosta mitataan suurimmilta osin myyjän taloon tuoman kassavirran perusteella. Asiakkaalle vastataan ajasta ja paikasta riippumatta, koska halutaan tarjota parasta mahdollista palvelua. Myynnin ja yleensäkin yritysten viestinnän siirtyessä entistä enemmän sähköisiin kanaviin, pitää vastaus saada asiakkaalle ensi tilassa.

Ylityöt ja työmatkat sekä työn hektisyys (tavoitettavuus 24/7) voivat luoda kierteen, jossa työntekijällä ei ole mahdollista palautua työstään. Kiire kuormittaa eniten asiantuntijoita ja johtotehtävissä olevia. Levännyt ja hyvinvoiva työntekijä on tehokas sekä paljon tuottavampi, kuin väsynyt henkilö on. On erittäin tärkeää huolehtia kiireen kontrolloinnista, jotta vältytään väsymiseltä ja sairauspoissaoloilta.

Ylitöiden tekeminen on monesti kiellettyä, lisäksi julkisella puolella ei kenenkään ole pakko tehdä ylitöitä. Eräässä organisaatiossa kipukohtana oli juurikin ylityökäytännöt sekä niiden kirjaaminen ja niistä sovittu korvaus. Leimauksilla selvitetään ylitöiden määrä, mutta ei päästä käsiksi siihen mitä ylitöinä tehdään, mikä aiheuttaa ylitöitä ja miten niitä voitaisiin välttää.

Suomessa nykyinen työaikalaki edellyttää, että työnantajan tulee järjestää työajanseuranta. Työnantajalla pitää olla tieto työntekijän tehdyistä tunneista sekä korvauksista, joita hänelle on maksettu. Tunnit täytyy myös pystyä todentamaan työntekijäkohtaisesti. Työsuojeluviranomaisille on myös pyynnöstä toimitettava jäljennös. Siihen miten seuranta toteutetaan, on olemassa monia eri tapoja.

Lähtökohtaisesti työajanseuranta toteutetaan lain sanelemasta pakosta. Mitä jos työajanseurannan peikko yritettäisiin pudottaa olkapäältä ja kirjattaisiin työaikaa muutenkin kuin ”kirjaamisen ilosta”?

Työntekijän hyvinvoinnin sekä oikeusturvan näkökulmasta on erittäin tärkeää kirjata työaikaa ja kohdentaa se sille tehtävälle, jota tekee. Asiantuntijatyössä ainut tapa näyttää työajan ulkopuolinen ”näkymätön ja harmaa” työ on kirjata todellisen tehdyn työajan lisäksi myös se, mitä tehdään illan pimenevinä tunteina kotisohvalla. Jollekin saattaa myös tulla yllätyksenä tekemänsä työmäärä, kun sitä ei aikaisemmin ole seurannut. Näin voi lennosta reagoida omaan työpanokseensa ja tehdä tilaa myös omalle palautumiselleen.

Hyvä esimerkki on myös tuottamattomien toimintojen tunnistaminen omassa työssään. Kuinka usein sinun työsi keskeytyy, kun vastaat esimerkiksi sähköpostiin saman tien? Jäsentele työpäiväsi siten, että varaat aikaa vaikka 20 minuuttia sähköpostien läpikäyntiin. Näin ollen keskittymistä vaativa työsi ei keskeydy vaan olet tuottavampi ja tehokkaampi.

Johdon näkökulmasta läpinäkyvä tieto henkilöstön työajankäytöstä on ensiarvoisen tärkeää tulevan suunnittelussa, sekä toiminnan johtamisessa. Liialliset ylityötunnit sekä vapaa-ajalle roiskuva työaika voivat helposti stressata työntekijää tavalla, jota ei välttämättä itse edes huomaa.

Tärkeintä on kuitenkin yksilöllinen lisäarvo. On organisaation johtohenkilöistä kiinni, miten työajan käytön organisoinnin, seurannan ja kohdentamisen henkilöstölleen valjastaa. Ideana on kuitenkin helpottaa työntekijän arkea ja jaksamista.

Muista siis pitää huoli siitä, että pysyt hyvinvoivana, työkykyisenä ja positiivisena omana itsenäsi.


Leo Tuokko
Leo Tuokko