Vuonna 1996 perustettu Solenovo viettää tänä vuonna 25-vuotissyntymäpäiviään. Tässä blogisarjassa yrityksen perustaja Kimmo Tanskanen kertoo Solenovon synnystä, kehityksestä ja matkasta yritysideasta aina nykypäivään saakka.
Solenovon liiketoiminta perustui alkuvuosina lähinnä alihankintaprojekteihin. Yrityksen päämiehinä olivat tuolloin Karjalan Tietovalta Oy (asiakkaina valtionhallinto ja korkeakoulut) ja Sunit Oy (asiakkaina yritykset, mm. metsäteollisuus ja Nokia). Alihankintaprojektit erityisesti Karjalan Tietovallalle viitoittivat vahvasti yrityksen myöhempää kasvua oppilaitossektorin erityisosaajaksi.
Karjalan Tietovallan kautta olin ollut jo ennen Solenovoa kehittämässä ensimmäistä korkeakoulujen yhteiskäyttöön tulevaa toiminnanohjausjärjestelmä KKJ:tä. Sittemmin KKJ korvattiin 2000-luvun vaihteessa Oodilla, jonka kehittämisessä ja käyttöönotoissa Solenovolla oli jo merkittävä rooli. Nykyään myös Oodi on jo korvattu Pepillä.
Sunit Oy:n yhteistyö edellytti meiltä erikoistumista 2000-luvun taitteen kuumimpaan trendiin – mobiiliteknologiaan ja matkapuhelimiin. Yrityksellämme olikin yksi Suomen ensimmäisiä mobiilialustoja, joka pystyi kommunikoimaan kaksisuuntaisesti kaikkien silloisten teleoperaattorien tekstiviestikeskusten kanssa. Mobile Service Platform-alustamme päälle suunnittelimme erilaisia palveluja aina tv-ruudun chateistä ja visailuihin. Meni kuitenkin vielä joitain vuosia, ennen kuin tv-chatit aloittivat voittokulkunsa ja siinä vaiheessa emme enää olleet mukana mobiilipuolella.
Ehdimme kuitenkin toteuttamaan mobiiliaikoinamme ikimuistoisia projekteja, kuten eurokansanedustaja ja rallikuski Ari Vatasen autoveron alennuksen tekstiviestikampanjan, inside-uutisten lukuoikeuksien ostaminen moottoripyörien Road Racing MM-sarjan uuden Ajo Motorsport-tallin ja nousevan RR-kuljettajan Mika Kallion edesottamuksista sekä hengellisen logo- ja soittoäänisisällön tuottamista ja välittämistä matkapuhelimiin yhteistyössä Radiolinjan Jyrki Mannisen kanssa.
Pörssiyhtiön omistukseen
Mobiilipuolella saimme toimeksiantoja myös Nokialta ja osaamisemme johti lopulta siihen, että pörssilistattu Aldata Oyj osti Solenovon marraskuussa 2000. Uuden omistajan myötä meidän piti irtisanoa kaikki silloiset alihankinta- ja asiakassopimukset ja keskittyä pelkästään mobiilimaksamisen ratkaisujen kehittämiseen. Tällöin yhtenä potentiaalisena mobiilimaksamisen asiakkaana pidettiin amerikkalaista taksifirma Yellow Cab:ia.
Aika pörssiyhtiön ohjauksessa ja kvartaalitaloudessa oli kuitenkin melkoista turbulenssia. Olin jäsenenä johtoryhmässä, jonka kokoukset alkoivat pörssikurssien tarkastelulla ja itse tekemisen suunta tuntui vaihtuvan yhtenään. Kun keltaiset taksit osoittautuivat vain Amerikan maajohtajan puheeksi, totesin Aldatalle, että tämä ei ole enää meidän yhteinen juttumme. Tarjouduin tuolloin ostamaan Solenovon takaisin ja kaupat tehtiin huhtikuussa 2002.
Puolentoista vuoden pörssiyhtiöajan jälkeen putosimme tyhjän päälle ja pohdimme, miten jatkamme eteenpäin. Päätimme, ettemme jatka enää mobiilipuolella ja alihankintakorttikin oli jo nähty. Piti siis ryhtyä lämmittelemään aiempia suhteita oppilaitossektorin kanssa.
Tuotekehityksen ruuhkavuodet
Olin vetänyt jo ennen Aldata-aikaa Oodi-järjestelmän käyttöönottoja eri yliopistoille, joten siitä oli luonnollista jatkaa koulutussektorin tarpeiden kartoitusta. Oodin käyttöönottojen yhteydessä havaitsin, että korkeakoulujen toiminnanohjauksen tukemiseen tarvittiin ERP:n lisäksi useita muitakin moduuleja. Tästä alkoi Solenovon tuotekehitysputki.
SoleTM:n (Time Management) ensimmäinen versio kehitettiin silloisen Joensuun yliopiston kanssa vuosina 2003-2004 henkilöstön vuosityösuunnitelmien tekemiseen ja toteutuneen työajan kohdentamiseen. Myös Sibelius Akatemia oli työsuunnitelmien kehittämisessä vahvasti mukana. Samaan aikaan teimme Joensuun yliopiston kanssa myös SoleCM-kustannuslaskentajärjestelmää tavoitteena saada näkyväksi yliopiston eri toimintojen kustannukset.
Muista tuotteistamme SolePRO (Project Management) rakennettiin Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa vuosina 2004-2005 projektisalkun hallinnan työkaluksi. Ammattikorkeakouluille tarkoitetun oppimisen ja opetuksen toiminnanohjausjärjestelmä SoleOPS:n kehitys aloitettiin vuonna 2005 silloisen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun kanssa. SoleOPS avasi meille merkittävän jalansijan tuolloin vasta perustetuissa ammattikorkeakouluissa.
SoleCris:n (Current Research Information System) kehitys alkoi vuonna 2007 yhteistyössä useiden yliopistojen kanssa. Kun kaikkeen tähän kehitykseen lisätään vielä opiskelija- ja henkilöstöliikkuvuuden järjestelmä SoleMove:n toteutuksen aloittaminen vuonna 2009 ja ammatillisen koulutuksen toiminnanohjausjärjestelmä StudentaPlussan start-up vuonna 2010, voi vain hämmästellä miten me tuossa lähes 8 vuoden hektisessä kehitysrumbassa onnistuttiin.
Tuotteistamme SoleOPS on käytännössä poistunut markkinoilta Pepin tulon myötä. Pepissä emme ole puitesopimustoimittajan statuksesta ja maamme johtavasta koulutussektorin substanssiosaamisestamme huolimatta mukana. Tästäkin saisi oman stoorinsa, mutta se olkoon eri juttu. SoleCM:stä teimme kokonaan uuden Awartia-nimisen toimintolaskentaversion, mutta sen kaupallistaminen osoittautui meille lopulta haasteelliseksi. Muut tuotteemme ovat edelleen markkinoilla ja niistä onkin käytössä pian jo kolmas järjestelmäsukupolvi. Toimintaympäristö ja teknologiat muuttuvat, jolloin myös tuotteet vaativat jatkuvaa kehittämistä yhdessä asiakkaiden kanssa. Tässä meillä on hyvä pöhinä päällä.
Seuraavassa historiikki-blogisarjan osassa kerrotaan Solenovon liiketoiminnan kasvusta, sekä vaihdoksista yrityksen vetovastuussa.